Vaasan hovioikeuden lokakuussa 2012 antamassa ratkaisussa selviteltiin asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välisen korvausvastuun jakautumista. Osakkeenomistaja oli alkanut remontoimaan kylpyhuonettaan syksyllä 2008 valmistellessaan omistamansa asunto-osakkeen myyntiä. Kylpyhuoneremontin yhteydessä hän löysi homevaurion saunan ja WC:n välisessä oviaukossa. Homevaurion takia remontti laajeni huomattavasti alkuperäisestä ja siitä syntyi ylimääräisiä kustannuksia. Osakkeenomistaja vaati osaa remonttikustannuksista asunto-osakeyhtiöltä, joka kiisti vaatimuksen. Asiasta nostettiin kanne käräjäoikeuteen.
Asiassa sovellettiin vanhaa asunto-osakeyhtiölakia, jonka mukaan kunnossapitovastuu jakautui seuraavasti. Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallinnassaan olevat tilat. Asunto-osakeyhtiö on taas velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut mm. vesi- ja viemäri- muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin. Vanhan lain mukainen yhtiön vastuun määrittäminen rakenteiden osalta on todettu ongelmalliseksi. Uuden lain esitöissä onkin todettu, että jos toisin ei ole sovittu, yhtiö vastaa myös osakkeenomistajien muuttamien rakenteiden, putkien, kanavien ja hanojen kunnossapidosta, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
Tapauksessa kyseessä olevissa asunto-osakeyhtiön asunnoissa ei ollut märkätiloja, kun asunnot luovutettiin osakkeenomistajille 1950-luvulla. Asunnot sisälsivät ainoastaan wc:n ja käyttöoikeuden yhteisiin suihku- ja saunatiloihin. Kaikkiin asuntoihin on myöhemmin rakennettu omat märkätilat. Tämä on tapahtunut osakkeenomistajien omalla kustannuksella. Kiistan keskiössä oleva asunto on ainut, johon on rakennettu sauna/kylpyhuone, ja se on n. 4 neliömetriä suurempi kuin muiden asuntojen suihkutilat.
Käräjäoikeus totesi, että kyseisessä tapauksessa asunto-osakeyhtiö on antamalla suostumuksensa ja hankkimalla rakennusluvan muutostyötä varten ottanut vastattavakseen kunnossapidon kyseisestä muutostyöstä. Myöskään yhtiöjärjestyksessä ei ole otettu määräyksiä, joiden perusteella osakkeenomistajan olisi vastattava muutostöiden kunnossapidosta.
Asunto-osakeyhtiön kaikkiin huoneistoihin oli asennettu märkätilat. Huoneistot olivat siis tältä osin samantasoiset. Käräjäoikeus katsoi, ettei kyseessä olevaan asuntoon kohdistuneisiin muutostöihin sisältynyt lisäkustannusriskiä sillä perusteella, että asunnon märkätila on n. 2-5 m2 suurempi kuin muissa asunnoissa tai että suihkutilassa on myös ollut sauna. Käräjäoikeus katsoi näillä perustein, että asunto-osakeyhtiö vastaa tässä tapauksessa märkätilojen kunnossapidosta vesieristeiden ja niiden takana olevien rakenteiden osalta.
Asunto-osakeyhtiö valitti asiasta Vaasan hovioikeuteen. Hovioikeus kuitenkin hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen. Hovioikeus hylkäsi valituksen eikä muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
