Rovaniemen hovioikeuden vuonna 2014 ratkaisemassa tapauksessa arvioitiin kiinteistön kaupan purkamisen edellytyksiä ja ostajien ennakkotarkastusvelvollisuuden laajuutta. Ostajat olivat ostaneet vuonna 1973 valmistuneen omakotitalon Torniosta, jonka myyjät olivat itse rakennuttaneet ja jossa myyjät olivat asuneet vuodesta 1973. Talo oli ostettu lapsiperheelle asunnoksi. Kauppa oli tehty 2010. Pian kaupan teon jälkeen kiinteistössä todettiin laajoja kosteusvaurioita, jonka takia ostajat muuttivat pois asunnosta jo kolmen viikon asumisen jälkeen.
Ostajat nostivat kanteen käräjäoikeuteen, vaatien kaupan purkamista ja vahingonkorvauksia. Kosteusvaurioiden olemassaolosta ei ollut kiistaa, mutta myyjien mukaan ostajan olisi tullut tulla näistä tietoiseksi tarkastaessaan kiinteistö ennen kauppaa, sekä tutustamalla kiinteistön kunnosta kaupanteon yhteydessä laadittuun kaupantekoraporttiin. Käräjäoikeus tuomitsi asian ostajien hyväksi ja määräsi kaupan purettavaksi. Asia siirtyi myyjien valituksen myötä hovioikeuden käsittelyyn.
Hovioikeus otti kantaa ensinnäkin siihen, olivatko ostajat laiminlyöneet ennakkotarkastusvelvollisuutensa asiassa. Kiinteistöstä tehtyä kuntotarkastusta oli käyty läpi kaupantekotilanteessa lokakuussa 2012. Siinä oli todettu, että talon perusrakenne oli ns. valesokkelirakenne, joka on rakentamisajankohdan jälkeen todettu riskirakenteeksi. Kuntotarkastuksessa oli kuitenkin myös todettu, että rakennuksen alla oleva maatäyttö oli pelastanut talon pahemmilta vaurioilta. Hovioikeus katsoi, ettei näiden havaintojen perusteella ostajille syntynyt velvollisuutta tarkastella rakenteita tavanomaisesta poikkeavin toimin.
Kuntotarkastuksessa todettiin myös, että talon kylmiön läheisyydessä oli huomattu kylmiön rakenteesta johtuvan kosteuden tiivistymisen aiheuttamaa kosteuslisäystä. Toinen ostajista myös kertoi kiinnittäneensä kyseiseen kosteuslisäykseen huomiota ennen kauppaa. Ostajat olivat myös alkaneet tutkia rakennetta heti kaupan jälkeen, jolloin kosteusvaurion koko laajuus paljastui. Hovioikeus katsoi, että ostajien olisi tullut kuntotarkastuksessa ilmenevien seikkojen, sekä tarkastuksessa havainnoimansa takia varautua kosteusvaurioon kylmiössä. Näin ollen kylmiön osalta ostajat menettivät oikeuden vedota kiinteistön virheeseen.
Kaupan purun osalta hovioikeus totesi, että kiinteistön arvo oli laskenut huomattavasti. Talon rakenteissa on myös löydetty terveydelle haitallista mikrobikasvustoa, joka on selvästi ylittänyt asumisterveysohjeen mukaiset viitearvot. Hovioikeus toteaakin, että ostajilta ei voi kohtuudella edellyttää asumista kiinteistöllä korjauksia odotellen, koska tämä tarkoittaisi heidän itsensä ja heidän lapsensa asettamista varsin todennäköiselle terveyshaitalle. Ottaen huomioon virheen laajuus, korjauskustannukset, kiinteistön arvon aleneminen ja virheestä aiheutunut asumishaitta, hovioikeus toteaa laatuvirheen olevan niin olennaisen, että ostajilla on oikeus purkaa kauppa. Asia päätettiin siis ostajien hyväksi ja kauppa tuomittiin purettavaksi.
