Näiltä sivuilta löydät tietoa home- ja rakennusvirheistä kiinteistö- ja asuntokaupoissa sekä niihin erikoistuneista asianajotoimistoista ja homekoiratutkijoista.

Ennakkotarkastusvelvollisuus, sekä kunnianvastainen ja arvoton menettely (Turun hovioikeus 18.6.2021)

Ostajat ostivat myyjältä kiinteistön, jossa sijaitsi 60 vuotta vanha omakotitalo. Talossa tehtiin kuntotarkastus ennen kauppaa. Kauppa solmittiin kesäkuussa 2017 ja hintana oli 279.000 euroa. Kaupanteon jälkeen ostajat huomasivat, ettei kaupan kohde ollut sellainen, kuin mitä he olivat luulleet. Ostajat nostivat asiasta kanteen käräjäoikeuteen.

Kaupanteon jälkeen kellaritilat oli todettu kosteus- ja mikrobivaurioituneiksi, ja välipohjassa oli todettu paikallinen kosteus- ja mikrobi vaurio. Ostajat katsoivat, että myyjä oli tahallisesti johtanut heitä harhaan kaupantekotilanteessa. Myyjä oli omakotitalon esittelyn ja kuntotarkastuksen yhteydessä peittänyt kellarin umpeen muuratut ikkuna-aukot mm. asettamalla taulun yhden ikkuna-aukoista eteen. Tämän lisäksi ostajat katsoivat myyjän antaneen virheellistä tietoa sähköjärjestelmien korjauksista ja jätevesijärjestelmästä. Ostajien mukaan myyjä ei ollut myöskään kertonut, ettei tavanomaisia ainesosia ja tarpeistoa jätetä kiinteistölle.

Myyjä totesi vastauksessaan, että ostajat olivat laiminlyöneet ennakkotarkastusvelvollisuutensa ja näin menettäneet oikeutensa valittaa kosteusvaurioista. Ostajat olivat olleet tietoisia kosteusvaurion mahdollisuudesta kuntotarkastuksessa todettujen suositusten nojalla. Myyjä katsoi, että hän ei ollut antanut vääriä tietoja jätevesijärjestelmästä ja, että hän oli maksanut reklamoinnin jälkeen tarpeellisen määrän viallisista sähköjärjestelmistä.

Käräjäoikeus päätyi myyjän kannalle. Käräjäoikeuden mukaan kiinteistössä ei ole näytetty olleen sellaisia laatuvirheitä, joiden perusteella ostajilla olisi oikeus hinnanalennukseen. Kanne hylättiin kokonaan. Asiasta valitettiin hovioikeuteen.

Hovioikeus katsoi, että kuntotarkastusraportin perusteella ostajille oli tieto omakotitalon sijainnin (luonnonkallion vieressä) aiheuttamasta kosteusrasituksesta ja kellaritiloista todetusta kosteudesta. Tämän lisäksi todettiin, että kosteuden jäljet näkyivät jo paljaalla silmälläkin, esim. pinnan hilseilynä ja puun lahovaurioina. Hovioikeus katsoi näytetyksi, että myyjä oli jättänyt kertomatta umpeen muuratuista kellarien ikkunoista. Tällä seikalla ei kuitenkaan ollut merkitystä, koska kellarin kosteusrasitus ja vauriot olivat edellä mainitulla tavalla ostajien tiedossa ja näyttöä ei ollut siitä, että ikkunoiden umpeen muuraus olisi kosteusvaurioiden syynä.

Välipohjan mikrobivauriot ja pistorasioiden maadoitus katsottiin salaiseksi virheeksi. Koska niiden korjauskustannukset olivat alle 4.000 euroa, hovioikeus katsoi, ettei kyse ollut siinä määrin merkittävästä salaisesta virheestä, että se oikeuttaisi hinnanalennukseen. Sähkö- tai vesijätejärjestelmässä ei katsottu muuten olevan laatuvirhettä.

Kiinteistöllä olevan ainesosien ja tarpeiston osalta hovioikeus katsoi asian ostajien hyväksi. Ainesosat ja tarpeisto kuuluvat kiinteistön kauppaan, jos toisin ei sovita. Hovioikeus katsoi, että kiinteistöllä sijainneet kodinhoitohuoneen hyllyt, naulakot, koukut, verhotangot kiinnikkeineen, keittiön tangot, puutarhaletkun seinäteline ja kiinteäasenteiset valaisimet olivat sellaista tarpeistoa, jonka ostajat olivat voineet olettaa kuuluneen kauppaan. Myyjä oli vienyt nämä esineet pois kiinteistöltä, jonka vuoksi hovioikeus tuomitsi myyjän maksamaan 700 euroa vahingonkorvauksia ostajille. Muilta osin kanne hylättiin.

(ei lainvoimainen)