Ostajat olivat helmikuussa 2008 ostaneet Porista omakotitalon ja vuokraoikeuden tonttiin, jolla talo sijaitsi. Kauppahinta oli 150.000 euroa, josta omakotitalon osuus oli 80.000 euroa. Elokuussa 2011 ostajat havaitsivat omakotitalon lattioiden notkuvan. Syynä notkumiseen todettiin alapohjan kosteusvauriot. Tarkempi tutkimus paljasti, ettei tontilla ollut salaojajärjestelmää, vaikka myyjä oli näin kaupan yhteydessä kertonut.
Ostajat nostivat asiasta kanteen myyjää kohtaan vaatien ensisijaisesti vahingonkorvausta ja toissijaisesti hinnanalennusta alapohjan vaurioista. Ostajien mukaan myyjä oli antanut virheellistä tietoa salaojajärjestelmän olemassaolosta. Myyjä kiisti kanteen. Myyjän mukaan myös hän itse oli ollut virheellisessä käsityksessä salaojajärjestelmän olemassaolosta. Myyjän mukaan asianmukainen reklamaatio oli laiminlyöty, koska hänelle ei ollut annettu asianmukaista tilaisuutta tutustua virheisiin. Kun myyjä oli päässyt syksyllä 2011 tutustumaan virheisiin, vauriokohdan lattiarakenteet, eristeet ja kaikki putket oli jo poistettu.
Käräjäoikeus totesi, että salaojien puute muodosti virheen kaupan kohteeseen. Vaikka virheellinen tieto salaojista olikin tullut myyjän edesmenneeltä mieheltä ja myyjä saattoi tähän tietoon uskoa, myyjä vastasi myyntiesitteessään antamistaan tiedoista, jonka mukaan salaojajärjestelmä oli olemassa. Käräjäoikeus kuitenkin totesi, että myyjälle ei ollut annettu riittävää mahdollisuutta tutustua alapohjan vaurioihin. Koska rakenteet oli purettu ennen kuin myyjällä oli mahdollisuus tutustua niihin, eikä virheitä ollut dokumentoitu esim. kuvaamalla, ei ollut mahdollista selvittää virheiden alkuperää. Asianmukainen reklamointivelvollisuuden täyttäminen edellyttää sitä, että myyjälle annetaan mahdollisuus perehtyä väitettyihin virheisiin. Erityisen tärkeää olisi ollut selvittää johtuiko kosteusvauriot putkiston toiminnasta vai salaojien puutteesta. Näin ollen käräjäoikeus myönsi ostajille vahingonkorvauksia vain salaojien puuttumisen perusteella.
Asiasta valitettiin hovioikeuteen. Hovioikeus päätyi reklamaatiota arvioidessaan päinvastaiseen ratkaisuun kuin käräjäoikeus. Tapauksessa oli epäselvää missä vaiheessa rakenteiden purku oli ollut, kun myyjä tutustui virheisiin. Hovioikeudessa selvisi, että myyjä oli käynytkin aiemmin oletettua aikaisemmin tutustumassa virheisiin. Hovioikeus totesi, että rakenteiden avaaminen oli tarpeellista, jotta voitiin selvittää lattian notkumisen syy. Avaaminen ei myöskään ollut estänyt myyjien mahdollisuutta tutustua virheisiin. Ostajille oli perusteltu syy toimia nopeasti, koska vaurio (lattiasieni) saattoi kasvaa nopeasti, jos siihen ei puututtu. Hovioikeus totesi, etteivät ostajat olleet menettäneet reklamointioikeuttaa asiassa.
Hovioikeus katsoi asiantuntijatodistelun perustella, että alapohjan vaurioiden syyt johtuivat salaojien puutteesta ja tuomitsi myyjän korvaamaan 10.000 euron hinnanalennuksena ostajille.
