Asukas omisti asunto-osakkeet, jotka oikeuttivat asuinhuoneiston hallintaan 1950-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Vuonna 2003 kylpyhuoneessa oli havaittu kosteusvaurio. Vuonna 2011 kylpyhuoneessa tehtiin kosteusmittauksia, joissa havaittiin kosteusvaurio ja hajuhaitta. Asukkaan kysyessä isännöitsijä oli ilmoittanut, ettei yhtiö kustanna remonttia, koska se ei ollut johtunut yhtiön vastuulla olevasta syystä. Asukas oli tämän jälkeen itse teetättänyt kylpyhuoneen korjaustyön.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja voi teettää osakehuoneistossaan yhtiön kustannuksella sellaisen yhtiön vastuulla olevan kiireellisen kunnossapitotyön, joka on tarpeen lisävahingon välttämiseksi. Asukas nosti kanteen käräjäoikeuteen vaatien yhtiöltä vahingonkorvauksena kylpyhuoneremontin korjauskustannuksia.
Käräjäoikeus katsoi, että korjaustyö oli tarpeellinen lisävahingon välttämiseksi ja tuomitsi asian asukkaan hyväksi. Asunto-osakeyhtiö valitti asiasta hovioikeuteen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön kunnossapitovastuu koskee sellaisia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä, jotka yhtiö oli toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen. Kylpyhuoneen kosteusvaurio taas johtui edellisen asukkaan tekemästä muutostyöstä, jossa kylpyhuoneesta oli poistettu kylpyamme ja tähän muutostyöhön ei ollut yhtiön lupaa, eikä sitä ollut tehty yhtiön valvonnassa. Näin ollen hovioikeus katsoi, ettei kylpyhuoneen kosteusrasitus johtunut yhtiön vastuulla olevasta seikasta ja hylkäsi kanteen.
Asiasta valitettiin korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus totesi, että osakkeenomistaja ei vastaa kunnossapitovastuunsa perusteella sellaisesta tilan käyttötavan muutoksesta, jossa ei muuteta rakenteita, eristeitä tai perusjärjestelmiä. Tämä siitä huolimatta, onko muutostyö tehty yhtiön luvalla ja valvonnassa vai ei. Osakkeenomistaja voi tosin joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos tällainen muutostyö aiheuttaa vaurioita. Koska korkein oikeus katsoi, että kylpyammeen poisto ei muuttanut huoneen rakenteita tai eristeitä, kunnossapitovastuun todettiin kuuluvan asunto-osakeyhtiölle, eikä asukkaalle.
Korkein oikeus arvioi myös kirjallisen ilmoituksen laiminlyömisen merkitystä tapauksessa. Kirjallisen ilmoituksen tarkoitus on tiedottaa yhtiötä kunnostustarpeesta ja antaa yhtiölle tilaisuus ryhtyä toimiin korjauksen toteuttamiseksi. Yhtiön mukaan asukas ei ollut antanut kirjallista huomautusta ennen remonttiin ryhtymistä ja tämänkään takia hänellä ei ollut oikeutta korvaukseen. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että yhtiö oli selvästi saanut tiedon korjaustarpeesta ja ilmoittanut asukkaalle, ettei aio vastata kylpyhuoneen korjaamisesta. Näin ollen arvioitiin, ettei kirjallisen ilmoituksen laiminlyönti johtanut siihen, että asukas menetti oikeuden teettää korjaustyö, koska kirjallisen ilmoituksen tavoite (yhtiön tiedonsaanti) oli toteutunut. Näin ollen hovioikeuden tuomio kumottiin ja asia jätettiin käräjäoikeuden tuomion varaan.
