Ostajat olivat ostaneet myyjiltä kiinteistön asuinrakennuksineen kesäkuussa 2010. Ennen kauppaa myyjät olivat ilmoittaneet, ettei talo sisälämpötilan tulisi antaa laskea alle +18 asteen. Jo heti muuton jälkeen ostajat olivat huomanneet talossa ollessaan, että talon sisäpintoihin tiivistyi kosteutta ja tavaroiden päälle kertyi hometta. Muuton jälkeen ostajien hengitys on alkanut oirehtia ja ostajille ilmaantui muitakin kosteusongelmiin viittavia terveysongelmia. Talossa oli teetätetty kosteusmittaus lokakuussa 2011. Kosteusmittaus paljasti kohonneet kosteusarvot, joista suoritettiin lisätutkimuksia. Ostajat lähettivät ulkoseinän kosteusvaurioista reklamaatiokirjeen, joka annettiin myyjille tiedoksi 25.1.2012.
Ostajat nostivat asiasta kanteen käräjäoikeuteen ulkoseinien laatuvirheen perusteella. Myyjät vaativat kanteen hylkäämistä, koska ostajat olivat myöhästyneet reklamointinsa kanssa. Maakaaren mukaan ostajan on ilmoitettava virheistä ja niihin perustuvista vaatimuksistaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on ne havainnut tai kun hänen olisi tullut ne havaita, tai ostaja menettää oikeuden vedota virheeseen. Harkinta, siitä mitä pidetään kohtuullisena aikana, on tapauskohtaista. Oikeuskirjallisuudessa kohtuullisena on pidetty 4-7 kuukautta virheiden havainnoinnista, mutta pitempiäkin aikoja on hyväksytty. Laadultaan ja laajuudeltaan hankalampien virheiden kohdalla reklamaatioaika on pitempi kuin selvien virheiden.
Käräjäoikeus tuomitsi asian myyjien hyväksi. Käräjäoikeuden mukaan ostajien olisi tullut aloittaa laajemmat tutkimukset kosteusvaurioista aiemmin kuin vasta vuoden ja neljän kuukauden päästä ensimmäisistä aistinvaraisista havainnoistaan. Koska reklamaatiota ei ollut tehty kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta, käräjäoikeus totesi ostajien menettäneen oikeuden vedota ulkoseinän virheisiin.
Ostajat valittivat asiasta hovioikeuteen. Ostajat olivat vedonneet siihen, että he olivat viettäneet kesää 2010 mökillään ja olleet suuret osat syksyä 2010 ja kevättä 2011 Espanjassa. He olivat vasta tämän jälkeen asettuneet vakituisesti asumaan kiistan kohteena olevaan asuntoon. Hovioikeus ottikin tämän seikan huomioon arvioidessaan reklamaatioajan kulumista. Hovioikeuden mukaan ostajilla oli perusteltu syy olettaa, ettei sisärakenteiden kosteusongelmia ilmene, jos he vain pitävät sisälämpötilan yli 18 asteessa. Ostajat olivat myös näin toimineet viettäessään aikaa Espanjassa ja alkaneet epäillä tämän tiedon oikeellisuutta vasta syksyllä 2011 heidän asettuessaan vakituisesti asumaan taloon. Ostajilla ei siis ennen asuntoon vakinaisesti muuttamista ollut aihetta epäillä, että aiemmin havaitut kosteusvauriot johtuivat viallisista rakenteista, eivätkä liian alhaisesta lämpötilasta. Näin ollen reklamaatioajan kulumisen on katsottu alkaneen vasta syksystä 2011 ja näin ollen alkuvuodesta 2012 lähetetty reklamaatio oli tehty kohtuullisessa ajassa. Asia palautettiin käräjäoikeuteen.