Asunto-osakeyhtiö oli teettänyt kustannuksellaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluneita rakenteiden korjauksia osakkeenomistajan hallitsemassa huoneistossa. Korjausten yhteydessä oli uusittu mm. kylpyhuoneen vesieristys. Korjauksien ohessa uusittiin myös osakkeenomistajan kunnossapitovastuulle kuuluvat kylpyhuoneen ja saunan sisäosat, kuten lattian ja seinän laatoitukset. Korjaustyö valmistui vuoden 2015 helmikuussa. Osakkeenomistaja katsoi, että uusitussa laatoituksessa oli virheitä. Hän katsoi, että yhtiön käyttämä urakoitsija ei ollut noudattanut hyvää rakennustapaa korjauksissa. Hän reklamoi asiasta asunto-osakeyhtiölle n. 2 vuotta myöhemmin, vuoden 2017 tammikuun lopussa.
Osakkeenomistaja nosti asiasta kanteen käräjäoikeuteen. Hän katsoi, että oli oikeutettu vahingonkorvauksiin asunto-osakeyhtiöltä, joka oli laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa korjaustöiden asianmukaista toteuttamista. Vastauksessaan asunto-osakeyhtiö kiisti kanteen ja katsoi, että osakkeenomistaja ei ollut reklamoinut virheestä ajoissa. Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle sellaisesta osakehuoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle. Ilmoitus on tehtävä viivytyksettä.
Käräjäoikeus totesi, että kysymys oli yhtiön kunnossapitovastuulla olevasta työstä ja yhtiön oli tullut valvoa hyvän rakennustavan noudattamista. Työssä oli ollut virheitä ja yhtiö oli laiminlyönyt valvontavastuunsa laatoitustyön osalta. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että reklamaatio oli tehty myöhässä. Koska osakkeenomistaja asui huoneistossa remontin ajan, hän on voinut havaita laatoitustyön laadun heti remontin valmistuttua helmikuussa 2015. Koska kanne nostettiin vasta vuonna 2017, käräjäoikeus katsoi osakkeenomistajan menettäneen oikeuden vaatia korvauksia passiivisuutensa vuoksi. Asiasta valitettiin hovioikeuteen, joka ei muuttanut käräjäoikeuden lopputulosta.
Osakkeenomistajan valitettua hovioikeuden päätöksestä, korkein oikeus otti asian käsittelyyn. Korkein oikeus katsoi, kuten aiemmatkin oikeusasteet, että osakkeenomistaja on voinut havaita virheet jo remontin valmistuttua ja, että virheistä ei ole reklamoitu asunto-osakeyhtiölain tarkoittamalla viivytyksettömällä tavalla. Asunto-osakeyhtiölaissa ei kuitenkaan säädetä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksista. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoitus on ylimääräisten korjauskustannusten minimointi ja laiminlyönnistä seuraa ainakin se, että osakkeenomistaja vastaa vahingosta, joka olisi voitu välttää oikea aikaisella ilmoituksella. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, ettei laiminlyönnistä johdu reklamointioikeuden menetystä. Näin ollen, osakkeenomistaja ei menettänyt oikeuttaan vahingonkorvauksiin, vaikka vioista ei ollut ilmoitettu viivytyksettä. Asia palautettiin hovioikeuteen.
