Ostajat olivat ostaneet 6/10 osaa imatralaisesta paritalosta 124.000 euron kauppahinnalla. Kaupan jälkeen ostajat totesivat rakennuksessa useita kosteusvaurioita. Rakennuksen lattiarakenteet olivat laajasti kosteus- ja homevaurioituneet ja rakennuksen yläpohjaan oli valunut vettä. Ostajat nostivat kanteen käräjäoikeuteen vaatien ensisijaisesti kaupan purkua ja toissijaisesti hinnanalennusta. Ostajien kannevaatimukset perustuivat rakennuksen virheisiin ja myyjien antamiin virheellisiin tietoihin rakennuksen kunnosta.
Ostajien kanteen mukaan rakennuksen perushiekka oli liian hienoa, jolloin maakosteuden kapillaarinen nousu rakenteisiin ei estynyt. Kanteen mukaan tämä kosteus aiheutti alapohjan kosteusvauriot. Käräjäoikeus katsoi, etteivät kosteusvauriot olleet kaupan purkamiseen oikeuttavia, mutta tuomitsi hinnanalennusta betonilaatasta löytyneiden kosteusvaurioiden takia. Ostajat valittivat asiasta hovioikeuteen. Kiinteistön alapohjan kosteusvaurioiden osalta hovioikeus totesi, ettei asiassa ollut näytetty vaurioiden aiheutuneen siitä, että rakennuksen alapohjassa ei ollut asianmukaista veden kapillaarinousun estävää katkoa.
Ostajat olivat antamassaan selvityksessä maininneet rakennuksen keittiön allaskaapin sijaitsevan piikatun aukon, jossa oli havaittu sienikasvustoa. Ostajien antamassa selvityksessä oli myös todettu, että toinen ostajista oli saanut hengitystieinfektion asunnossa asuessaan. Ostajat eivät kuitenkaan kanteessaan olleet vedonneet tähän aukkoon mikrobivaurioiden aiheuttajana. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että aukko oli niin läheisessä yhteydessä kanteen muuhun perusteeseen, että sen merkitys väitetyn mikrobivaurion aiheuttajana voitiin tutkia ilman nimenomaista siihen vetoamista. Lopuksi hovioikeus tuomitsi kaupan puretuksi aukosta johtuneen rakennuksen virheen perusteella.
Asiasta valitettiin korkeimpaan oikeuteen. Myyjien mukaan ostajat eivät olleet vedonneet allaskaapin alla olleeseen aukkoon tai sen merkitykseen mikrobivaurioiden aiheuttajana kanteensa perusteena eli ns. oikeustosiseikkana. Oikeudenkäymiskaaren mukaan asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomiota ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut. Tästä käytetään ilmaisua väittämistaakka.
Korkein oikeus totesi, että ostajat olivat vedonneet virheenä alapohjan väitetystä virheellisestä rakentamisesta (hiekan hienous) johtuneisiin laaja-alaisiin kosteus- ja homevaurioihin lattiarakenteessa. Ostajat ovat yhtenä osana selvitystä viitanneet keittiön aukon sienikasvustoon, mutta sen ei ole väitetty olleen kanneperusteena olevien kosteus- ja homevaurioiden syynä tai sellaisenaan merkinneen laatuvirhettä. Koska ostajat eivät olleet kanteessaan väittäneet aukon olleen kosteusvaurioiden syy tai muodostaneen sellaisenaan rakennuksen virhettä, hovioikeus ei olisi saanut perustaa ratkaisuaan tähän seikkaan. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot ja hylkäsi kanteen.
