Ostajat olivat ostaneet omistusasuntoon oikeuttavat asunto-osakeyhtiön osakkeet myyjiltä alkuvuodesta 2009. Kauppahinta oli ollut 142.000 euroa. Muutettuaan asuntoon ostajat huomasivat, että kylpyhuoneen vesi ei valunut lattiakaivoon, vaan lammikoitui monin paikoin lattialle. Myöhempi tutkimus osoitti, että vika johtui kylpyhuoneen lattian kaltevuuden riittämättömyydestä. Ostajille myös selvisi, että kylpyhuoneen seinä ja lattiarakenteet olivat vaurioituneet puutteellisen vesieristyksen takia.
Virheiden seurauksena ostajat joutuivat purkamaan ja remontoimaan kylpyhuoneen. Ostajat vaativat ensin asunto-osakeyhtiöltä virheiden korjaamista. Asunto-osakeyhtiö katsoi, että asia ei kuulunut yhtiön vastuulle, vaan oli ostajan, myyjän ja remontin tekijän välinen. Tämän jälkeen ostajat nostivat kanteen käräjäoikeuteen vaatien myyjiltä vahingonkorvausta virheen korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista ja hinnanalennusta virheellisestä kaupan kohteesta. Myyjät kiistivät virheiden olemassaolon ja tietoisuutensa niistä. Heidän mukaansa asunto-osakeyhtiö vastasi rakenteiden kunnossapidosta. Myyjien mukaan ostajat olivat myös laiminlyöneet ennakkotarkastusvelvollisuutensa asunnon kunnosta ja vaatimukset hinnanalennuksesta sekä vahingonkorvauksesta olivat päällekkäisiä toistensa kanssa.
Käräjäoikeus katsoi ostajien väitteet asunnon virheellisyydestä paikkansapitäviksi ja myyjien olleen tietoisia ainakin lattian viallisesta kaltevuudesta. Käräjäoikeus tuomitsi myyjän korvaamaan ostajalle korjauskustannuksia noin 11.000 euron verran. Vaatimus kauppahinnan alentamisesta hylättiin. Käräjäoikeus katsoi, että virheen korjauskustannukset tulevat vahingonkorvauksella katetuksi. Jos ostajille myönnettäisiin hinnanalennusta tämän lisäksi, he saisivat virheettömän kohteen halvemmalla kuin normaalisti. Ostajan aseman ei ole tarkoitus parantua virheen takia.
Myyjät valittivat asiasta hovioikeuteen. Yksi perusteista valitukselle oli, että vastuu kyseessä olevista virheistä kuuluu ensisijaisesti asunto-osakeyhtiölle. Ostajat viittasivat vastauksessaan vuonna 2007 voimaan tulleeseen yhtiöjärjestykseen, jonka mukaan osakkaat vastaavat tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta myös rakenteiden kunnossapidosta. Hovioikeus kuitenkin totesi, että kylpyhuoneen alkuperäiset korjaukset on tehty ennen vuotta 2007, jolloin yhtiöjärjestys ei ole ollut vielä voimassa ja näin ollen vastuuta on tarkasteltava sen aikaisen lainsäädännön nojalla.
Vuoteen 2010 asti voimassa olleen asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö on velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat. Pesutilojen lattian kallistus ja pesutilojen vesieristys kuuluvat rakenteisiin. Näin ollen hovioikeus katsoi, etteivät myyjät olleet vastuussa asunnon väitetyistä virheistä. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja myyjät vapautettiin korvausvelvollisuudesta.
