Asunto-osakeyhtiö oli saanut alkuvuodesta 2010 ilmoituksen, että eräässä sen huoneistossa oli havaittu valumajälkiä katossa. Valumajälkien alkuperäksi selvisi huoneiston yläpuolinen asunto, joka kuului samaan asunto-osakeyhtiöön. Yläpuolisen asunnon pesuhuoneen lattiakaivosta puuttui suojakansi ja sieltä löytyi sinne kuulumattomia tavaroita, kuten tennispallo. Tukoksen seurauksena lattiakaivo ei vetänyt kunnolla. Myöhemmin selvisi, että lattiakaivosta puuttui myös kiristysrengas, jonka puutteen takia vesi on päässyt lattiamaton ja lattiakaivon välisestä saumasta rakenteeseen. Lisäksi todettiin, että WC-istuin vuosi lattialle ja pesualtaan poistovesiputki oli paikaltaan.
Asunto-osakeyhtiö nosti kanteen huoneistossa vuokralla asunutta asukasta vastaan. Asunto-osakeyhtiön kanteen mukaan asukas oli huolimattomuudellaan aiheuttanut asunto-osakeyhtiölle vahingon, jonka korvaamisesta hänen tuli vastata. Asukas ei ollut ilmoittanut kiristysrenkaan tai suojakannen puuttumisesta, eikä myöskään puhdistanut lattiakaivoa. Tämän lisäksi asukas käytti suihkua, vaikka vesi lainehti tukkiutuneesta lattiakaivosta lattialle. Asukas kiisti kanteen ja vaati sitä hylättäväksi. Asukkaan vastauksen mukaan kosteusvahingot aiheutuivat kylpyhuoneen rakenteiden huonosta kunnosta, josta vastuu oli asunto-osakeyhtiöllä.
Käräjäoikeus arvioi, että merkittävin tekijä vesivahingon aiheutumisessa oli lattiakaivon ja kuparisen korokerenkaan välisen silikonin osittainen irtoaminen. Tämä on aiheuttanut sen, että vettä on voinut päätyä talon rakenteisiin myös silloin kun lattiakaivo on vetänyt kunnolla. Käräjäoikeus katsoi, että tätä vikaa asukas ei ole pystynyt itse arvioimaan. Kiristysrenkaan puuttuminen oli kuitenkin seikka, josta asukkaan olisi tullut ainakin ilmoittaa asunto-osakeyhtiölle. Asukas tuomittiin vastaamaan tuottamuksensa perusteella kuudesosasta kokonaisvahingosta.
Asukas valitti asiasta hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, että asukkaan olisi tullut ilmoittaa kiristysrenkaan irtoamisesta vuokranantajalleen tai asunto-osakeyhtiölle. Asukkaan mukaan hän oli täyttänyt tämän ilmoitusvelvollisuuden, koska vuokranantajan poika oli vieraillut useasti hänen luonaan ja käynyt kylpyhuoneessa. Asukkaan mukaan vuokranantaja oli näin tullut tietoiseksi kylpyhuoneen tilasta. Hovioikeus kuitenkin katsoi, ettei tällainen menettely täyttänyt ilmoitusvelvollisuutta. Hovioikeus oli yhtä mieltä käräjäoikeuden perustelujen kanssa ja katsoi asukkaan tuottamuksellisesti myötävaikuttaneen vahingon aiheutumiseen. Käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu.
