”1960-luvulla rakennettujen pientalojen tyypillisimpiä homevaurioita ovat mataliin perustuksiin ja lattiarakenteisiin maasta nouseva kosteus. Tyypillisiä vaurioita aikakauden talojen rakenteissa ovat myös matalasta perustamisesta johtuvat ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden kosteusvauriot, jotka aiheuttavat miltei aina koko rakennuksen laajuisia perustusrakenteiden korjaustoimenpiteitä.” kertoi eräs kuntotutkija pitämällään asiantuntijaluennolla. Tästä pelästyneenä isäntä kutsui kuntotutkijan kotiinsa, koska hän epäili rakennuksen kuntoa. Tuttavat olivat nimittäin maininneet hänelle ja perheen rouvalle, että aina kun he ovat olleet käymässä, eteisessä haiskahtaa tunkkaiselle, ehkäpä homeellekin. Myös vaatteisiin tarttuu kummallinen haju, joka ei lähde millään pois.
Kuntotutkija suositteli, että selvityksiä kohdistettaisiin muun muassa alapohjarakenteisiin, väliseinien alaosiin ja ulkoseinärakenteisiin. Tutkimuksissa tehtiin selviä havaintoja lattia- ja seinärakenteiden kosteus- ja homevaurioitumisesta. Tutkija huomasi muun muassa, että välittömästi lattialankkujen avauksen jälkeen huonetilaan levisi selvä mikrobiperäinen haju jokaisessa tutkimuspisteessä, ja jalkalistojen takana oli selvät raot alapohjan kutterilastus eristekerrokseen. Tutkimuksessa todettiin, että alapohjan lämmöneristeenä on kutterilastus/sahanpuru, ja hiekkaa vasten olevan betonilaatan päällä on kosteuseristeenä pikisively, joka kuitenkin oli paikoitellen rikki ja sen pinnassa nähtiin valkoista suolakidettä. Tutkimuksissa todettiin myös, että alapohjan kantavien pystytolppien alaosat olivat hieman tummuneet ja osin myös lahovaurioituneet. Niissä todettiin myös voimakasta kitkerää mikrobiperäistä hajua, samoin hajua todettiin myös sahapurukerroksessa. Puurakenteiden kosteus alareunassa oli poikkeavan suuri. Kuntotutkija suositteli, että alapohjan lämmöneristeen alapinnasta otettaisiin muutama materiaalimikrobinäyte, vertailun vuoksi näyte otettaisiin myös yläpinnasta. Oletettavaa olikin, että alapinnasta löydetään homekasvustoa, mutta asukkaalle oli melkoinen shokki, että myös puru/kutterilastukerroksen yläpinta oli pahoin homevaurioitunut, kuten myös väliseinien alaosat ja ulkoseinät.
Pahin kävi siis toteen, kaunis ja ulospäin hyvältä näyttävä talo olikin sisältäpäin todellinen homepommi.
Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5
Ulkoseinän alaosan avauksessa paljastuu ikävä yllätys kosteusvaurioista seinässä ja alapohjarakenteissa (1). Korokepuulattian avaus, lämmöneristeenä oleva kutterilastus on painunut noin 50 mm (2). Kutterilastukerroksen pohjalla tunkkainen, imelä haju ja kosteusvaurioitunutta puurakennetta (3). Valkoinen nukkakerros on betonista irtoavaa suolaa, mikä on merkki vakavasta kosteusvauriosta (4).
